Use Case · Integraatiot

Ihmisliittymä

Kallein integraationne on palkkalistoilla

Teillä on jo integraatiot. Ne vain tehdään käsin, ja ne maksavat palkkaa. Jokainen käsin järjestelmästä toiseen naputeltu rivi on integraatio, joka tekee 1–3 % virheitä, ei jätä lokia ja jää lomalle heinäkuussa.

📧
Sähköposti · PDF · portaali
Tieto sisään
👤
Ihmisliittymä
🗄️
ERP · laskutus · Excel
Naputellaan uudelleen
1–3 % virhetaso Ei lokia Sairastuu ja lomailee Maksaa palkkaa joka kuukausi

Sama tieto syötetään kahteen järjestelmään käsin.
Se on integraatio, kallein mahdollinen sellainen.

Väite

"Emme tarvitse integraatioita"
Ostitte ne jo.

Kysymys ei ole siitä, hankitteko integraatiot, vaan siitä, jatkatteko niiden maksamista tuntipalkalla. Manuaalinen tiedonsiirto on integraatiokerros, joka vain on toteutettu kalleimmalla mahdollisella teknologialla: ihmisen työajalla. Kukaan ei näe summaa, koska se on siroteltu toimenkuviin eikä millään budjettirivillä lue "integraatiot".

⌨️

Virhetaso 1–3 %

Käsin syötetyssä datassa on tyypillisesti 1–3 % virheitä. Jokainen näppäilyvirhe on hyvityslasku, väärä toimitus tai selvittelypuhelu, ja ne maksetaan erikseen, siirtotyön päälle.

🕳️

Ei lokia, ei valvontaa

Kun ihminen siirtää tiedon, mistään ei jää jälkeä siitä mitä siirrettiin, milloin ja mitä jäi siirtämättä. Ohjelmallinen integraatio kirjaa jokaisen rivin.

🏖️

Sairastuu ja lomailee

Ihmisliittymän käytettävyys ei ole 99,9 %. Se on poissa heinäkuun, kipeänä flunssakaudella ja kiireinen juuri silloin kun tarve on suurimmillaan. Silloin siirrot odottavat, tai ne tekee joku, joka ei osaa.

Tarina

Neljä ihmistä, tunti päivässä:
puoli henkilötyövuotta.

Esimerkkitapaus tukkukaupasta, jossa ostolaskuja käsitellään joka päivä. Tilanne, jonka näemme jatkuvasti. Luvut ovat havainnollistavia, mutta rakenne on aina sama.

1
Tilanne
Ostolaskut täsmäytetään ja kirjataan käsin joka ikinen kuukausi

Ostolaskut saapuvat sähköpostilla ja PDF:nä, mutta kirjanpitojärjestelmä ei lue niitä itse. Neljä ihmistä (osto, kirjanpito, taloushallinto) käyttää osan jokaisesta työpäivästä samojen laskurivien täsmäyttämiseen tilauksiin ja näppäilyyn kirjanpitoon. Johto nyökkää, koska "hehän vain käsittelevät laskuja". Kukaan ei ole laskenut aikaa yhteen ihmisten ja kuukausien yli.

2
Piilokustannus näkyväksi
Puoli henkilötyövuotta, jota ei ole missään budjetissa

Kun täsmäytystyö lasketaan yhteen kuukaudesta toiseen, summa yllättää, eikä siinä ole vielä mukana virheistä syntyviä jälkiselvittelyjä: väärä tili, kahteen kertaan maksettu lasku tai vasta myöhemmin huomattu virhesumma.

4 hlö × ~1 h/pv ≈ 880 h/v ≈ 0,5 htv ≈ ~30 000 €/v
Esimerkkilaskelma: luvut ovat havainnollistavia. Kokonaispalkkakustannuksella laskettuna, ennen virhekustannuksia.
3
Ratkaisu
Kaksi suurinta laskuvirtaa automatisoitiin, ei "koko taloushallinnon uudistusta"

Ei kuukausien järjestelmähanketta. Automatisoitiin vain kaksi suurinta virtaa: ostolaskujen tiedot sähköpostista ja verkkolaskuoperaattorilta suoraan kirjanpitoon, ja täsmäytys tilausjärjestelmää vasten. Loput jätettiin toistaiseksi ennalleen.

4
Lopputulos
"Integraatiorivi siirtyi palkoista ohjelmistoon murto-osalla hinnasta"

Mittarit: tunteja viikossa takaisin taloushallinnon asiantuntijatyöhön, virheistä johtuva jälkiselvittely romahti, ja laskut täsmäytyvät myös kuukauden kiireisimpinä päivinä. Muistettavin lopputulos: kustannus, joka ennen oli piilossa palkkarivillä, on nyt näkyvä, ennustettava ja pienempi.

Kustannuslaskin

Paljonko ihmisliittymänne
maksaa vuodessa?

Syötä oman organisaationne luvut: laskin arvioi manuaalisen tiedonsiirron vuosikustannuksen ja vertaa sitä tilanteeseen, jossa suurimmat tietovirrat on automatisoitu.

Henkilöä, jotka siirtävät tietoa käsin 4
Siirtotyötä / henkilö / päivä 60 min
Työn kokonaiskustannus 35 €/h
Nykytila: käsin
Siirtotyötä / vuosi
Henkilötyövuosina
Kustannus / vuosi
220 työpäivää/v (ennen virhekustannuksia)
Suurimmat virrat automatisoituna
Siirtotyötä jäljellä / vuosi
oletus: ~70 % siirtotyöstä automatisoitavissa kahdesta suurimmasta virrasta
Aikaa vapautuu / vuosi
Säästö / vuosi

Laskimen oletukset ja tulokset ovat havainnollistavia esimerkkejä, eivät sitoumus tai tarjous. Tarkka luku selviää vain katsomalla teidän tietovirtanne: se on kuntokartoituksen tehtävä.

Kysymykset asiakkaalle
Kolme kysymystä, jotka kannattaa esittää ääneen
Näihin ei tarvita meitä. Vastaukset löytyvät omasta talosta. Ne vain kannattaa kysyä.
1
Kuka teillä siirtää tietoa järjestelmästä toiseen käsin?
2
Mitä se tarkoittaa kiirepäivänä?
3
Mitä tapahtuu, kun se henkilö on lomalla?
Tämä sopii teille, jos

Tilauksia, laskuja tai tuotetietoja naputellaan käsin järjestelmästä toiseen joka viikko, eikä kukaan ole koskaan laskenut sitä aikaa yhteen ihmisten ja tietovirtojen yli.

Seuraava askel: kuntokartoitus.

Kiinteä hinta, kaksi viikkoa, kirjallinen raportti. Kartoitus listaa manuaaliset siirtoketjut ja muut liittymät, hinnoittelee nykytilan ja priorisoi korjaukset. Päätökset voi sitten tehdä paperista, ei mutusta.

Sivun esimerkkitapaus on yleistetty ja luvut ovat havainnollistavia: ne kuvaavat tyypillistä tilannetta, eivät yksittäistä nimettyä asiakasta.